Olut-sanasto tutuksi

Nyt kun olen alkanut ”harrastamaan” oluita, tulee usein törmättyä termeihin, joita ei oikein ymmärrä. Verkossa termit tuntuvat olevan myös hajallaan, eikä mikään paikka koosta näitä järkevästi. Niinpä kerään tähän sanastoa johon törmään, vähintään omaksi ilokseni. Päivittelen tätä sitä mukaan kun törmään uusiin termeihin.

Olutlajit

Ale – Yleisnimitys pintahiivaoluille

Portteri, eli Porter

Tumma, tai jopa musta Ale. Usein paahteinen ja vahvahko. Tarkempaa tietoa Wikipediasta.

Stout

Alunperin nimitys vahvimmille Aleille. Nykyään stout ja porter ovat lähes sama juoma, paahteisine makuineen. Toisin sanoen, nykyään ero stoutin ja porterin välillä on häilyvä. Lue artikkeli stouteista.

Milk Stout

Stout-perheen omalaatuinen jäsen, jossa paahteisuutta taitetaan laktoosilla. Lisää makuun makeutta ja maitokahvisuutta.

Bitter

kuiva, voimakkaammin humaloitu mieto olutlaji Englannista. Bitterilläkin on alalajeja, jaa niistä tunnetuimpia on Fuller’sin ESB, eli Extra Special Bitter.

IPA, eli India Pale Ale

Vahvasti humaloitu korkean alkoholipitoisuuden omaava olutlaji. Humalointi alunperin tehtiin sen takia, että Britit pystyivät kuljettamaan olutta Intiaan sotajoukoille ilman että se pilaantuisi.

NEIPA, Eli New England IPA

NEIPA on yksi IPA:n variaatio, jonka tunnusomaisia piirteitä ovat samea väri ja kukkainen tai hedelmäinen maku.

APA, eli American Pale Ale

Amerikkailaisten 1980-luvulla muokkaama kevyempi versio IPA:sta.

Weissbier, eli vehnäolut

Ale-tyyppi, jossa käytetään vehnää, mutta usein myös ohramallasta. Vehnäolutlajeja on monia. Lue myös artikkelini Saksalaisista vehnäoluista.

Weizenbock, eli vehnäbock

Samaan tapaan kuin muut bockit, vehnäbockissa on mallasta enemmän kuin tavallisessa vehnäoluessa. Se on myös muista bockeista poikeava siinä, että se tehdään pintahiivalla.

Gose

Yleensä pääosin vehnästä tehty hapan olut, jossa myös hiven suolaa. Sitä usein maustetaan myös erilaisilla hedelmillä ja marjoilla.

Saison

Belgialaistyyppinen sadonkorjuu olut. Saisonin maku tulee perinteisestä Belgialaisesta maatilojen hiivasta, jonka kantaa on saatettu säilyttää pitkään. Näiden tyyli on suhteellisen moninainen, ja nimi viittaa ”vuodenaikaan”. Lue hyvä artikkeli aiheesta Alkolta.

Lager – Yleisnimitys pohjahiivaoluille

Vaalea Lager

Tämä on käytännössä sama kuin puhekielen ”lager”. Kevyitä, vaaleita ja usein miedosti humaloituja. Maailman eniten myyty oluttyyppi. Vaaleasta Lagerista on monta variaatiota. Täällä niistä lisää.

Tumma Lager

Lager, jossa on paahdettuja maltaita antamaan väriä ja makua.

Dunkel

Se alkuperäinen Lager. Käytännössä sama kuin Tumma Lager, mutta kotoisin Saksasta.

Mustaolut

Sama kuin Tumma Lager, mutta väriltään vielä mustempi.

Pilsener, Pils, Pilsner

Tsekissä kehitetty vahvemmin humaloitu Lager-tyyli. Kaikkien vaaleiden lagereiden kantaisä, sillä Pilsnerin tekotapaa hyödynnetään nykyään noin 90% lagereita. (German Beer Institute)

Pilsneri

Suomessa käytetty termi ykkösoluista.

Bock (tai Pukki)

Vahva olut, jossa paljon makua, makeutta (kaloreita) ja alkoholia. Yleisesti hennommin humaloitu. Bockista on montaa eri variaatiota, joka tekee sen tunnistamisen nykyisin hieman hankalaksi.

Kalja

Perinteisin oluen muoto, jossa on usein alhainen alkoholiprosentti. Useimmissa maista on tästä oma variaationsa.

Muuta olut-sanastoa

Lambic ja Sour Ale

Belgialainen spontaanilla käymisellä tehty olut, joka toteutetaan villihiivoilla ja mikrobeilla. Erittäin hapan olut. Samaan tapaan tuotetaan ”sour ale”, kun kyseessä on jossain muualla kuin tarkkaan määritellyllä alueella Belgiassa tehty hapan olut.

Session

Tai suomeksi ”sessio”. Alkuperäisin Englannista, ajalta jolloin olutta sai juoda vain tiettyyn aikaan, jotta työväki pysyi tehokkaana. Oluet olivat myös mietoja. Nykyään ”Session” liite viittaa pääasiassa olueen, joka on mieto. Niitä voi näin ollen juoda enemmän yhdellä kerralla, eli ”sessiolla”.

Trappistiolut

Nimitys 11:lle trappistiluostarioluelle. Tämän nimikkeen saa vain aito luostariolut.

Enkel, Dubbel, Tripel, Quadrupel

Belgialaisia luostariolut tyyppejä. Nimityksien uskotaan pääosin viittaavan oluiden vahvuuteen, vaikkakin nimien takana on paljon variaatiota. Lue luostarioluista lisää kirjoituksestani.

Barley Wine (eli ohraviini)

Oluttyyli, jossa maltainen olut kypsytellään tynnyrissä. Nousevat vahvuudeltaan helposti yli 10% ja saavat makua tynnyreistä. Barley Wineä voi tehdä eri viljoista ja makuyhdistelmistä, joten se onkin enemmän kypsytys menetelmä, kuin erillinen Ale-laji. Kirjoitin vertailun barley winestä puna- ja valkoviiniin.

Real Ale

Tämä ei oikeasti ole olutlaji, vaan tapa valmistaa Ale. Real Ale tulee Englannista, ja sen idea on ollut, että olut kypsyy pubissa. Siihen ei lisätä mitään ylimääräistä, vaan se tarjoillaan muuman päivän sisään valmistumisesta. Vahvuudeltaan Real Ale on usein varsin mietoa, alle 4%. Lue artikkeli real alesta.

Oluen ominaisuuksia

Hell

Tämä merkintä löytyy saksalaisten oluiden kyljestä. Se tarkoittaa kirkasta/kevyttä. Kuvaa oluen väriä, ei alkoholipitoisuutta

Hefe

Tarkoittaa käytännössä ”hiivaa”. Kirjataan suodattamattomien saksalaisten vehnäoluiden kylkeen. Näiden väri on samea.

ABV

Alcohol by Volume, eli paljonko juomassa on alkoholia tilavuuteen suhteutettuna.

ABW

Alcohol by Weight, eli paljonko juomassa on alkoholia painoon suhteutettuna. Harvinaisempi tapa mitata, mutta jos jenkeissä käyt tai luet heidän artikkeleitaan, saatat törmätä. Jotta tiedät, paljonko alkoholia on määrään suhteutettuna, kerro ABW 1,25:llä. Tässä laskuri avuksi.

EBC

European Brewing Convention. Tämä asteikko määrittelee oluen värin. Mitä pienempi numero, sitä vaaleampi olut. Ylen sivulla on hieno kuvaus aiheesta.

SRM

Standard Reference Method. Sama kuin EBC, mutta Amerikassa. Täällä malli heidän määrittelystää.

IBU

International Bitterness Unit, eli oluen katkeruusaste, tai katkero.

EBU

European Bitterness Unit, eli sama kuin IBU, mutta Euroopassa

Oluen valmistus

Humala

Oluen lisätty hamppuperheeseen kuuluva köynnöskasvi, joka mm. kirkastavat olutta, tuovat makua ja auttavat sitä säilymään paremmin. Humalaa on useita lajeja, jotka jaetaan kahteen alakategoriaan: katkero- ja aromihumalaan.

Mallas

Idätettyä viljaa, josta poistetaan itu, kuivataan ja rouhitaan. Mallasta tehdään monista eri viljoista.

Mäskääminen

Maltaan käsittelyvaihe, jossa maltaasta erotellaan tärkkelys.

Vierre

Oluen nestemäinen muoto mäskäyksen jälkeen, jossa tärkkelys ja vesi yhdistyvät.

Kantavierre

Sokerin määrä mäskäyksen jälkeisessä nesteessä. Mitä isompi sokerin määrä, sitä isompi alkoholiprosentti juomaan saadaan.