Real Ale on yksi monista olutyypeistä, jota on ollut tarkoitus kokeilla. Jostain syystä sen nimi suorastaa vaatii luokseen, varsinkin kun oluita aikoo harrastaa. Real Alehan ei sinänsä ole oma olulajinsa, vaan se viittaa oluisiin, joiden kypsyminen tapahtuu paikan päällä pubissa, englantilaiseen tapaan (Gallow Birdin sivuiltakin hieman aiheesta). Siihen ei myöskään lisätä mitään ylimääräistä, eikä sitä esim. suodateta tai hiilihapoteta. Se on puhdasta olutta alusta loppuun. Haaste tässä on se, että tällälailla tuotettu olut on tuoretuote, ja näin ollen sen säilyvyys ei ole kovin pitkä. Ehkä siksi vain harvat paikat Suomessa tarjoilevat Real Alea.

gallow-birds-1Asuinpaikkakunnallani Espoossa on yksi oluenystävän keidas, joka tätä herkkua tarjoilee, ja se on Gallows Bird. Paikka on varsin erikoinen ilmestys hajanaisen Espoon katukuvassa. Se sijaitsee Niittykummussa rakennuksessa, joka ei ulkoiselta olemukseltaan aivan ensihätään vaikuta laadukkaalta juottolalta. Oikeaan aikaan paikka on kuitenkin ehkä yksi Espoon eläväisimpiä sopukoita, kuten esimerkiksi lauantaina alkuillasta. Väkeä riittää, puheen sorinaa kuuluu joka sopukasta, ja väki viihtyy. Jotenkin tunnelma on paljon eurooppalaisempi kuin mihin olen muualla Suomessa törmännyt, vaikka en laajaa kokemuspohjaa väitäkään omaavani.

Koska aikaisemmin olen kuullut, että Real Ale saattaa olla parhaidenkin pubien tarjoomassa vain satunnaisesti, päätin kysyä saatavuutta myös Gallowsin baarimikolta. Jostakin syystä baarimikko otti kysymyksen lähes loukkauksena, sillä palvelu lähti saman tien liikkeelle varsin töykeästi. Sain tietää, että tietenkin pubi tarjoaa Real Alea, jopa kahta versiota. Kun seuraavaksi yritin kysyä tarjolla olevan kahden eroja ja saatavilla olevia annoskokoja, heittäytyi baarimikko kohtuullisen sarkastiseksi, ihmetellen ettenkö tiedä puolikkaan ja kokonaisen pintin eroa. Tässä vaiheessa jutustelua totesin että on paras ottaa juomani, ja lopettaa baarimikon häiritseminen. Palvelun tasosta huolimatta Real Alen ja minun ensikohtaaminen olisi pian totta. Otin puolikkaat lasini, ja painuin baarin valtiaan silmien kantamattomiin makustelemaan lasien sisältöä.

real-ale-2

 

Darkstar Brewing Hophead 3,8%

Ensimmäiseksi maistoin vaihtoehdoista vaaleampaa. Maultaa Hophead on hyvin pehmeä, ja kuten tähän oluttyyliin ilmeisesti kuuluu, eikä siitä löydy paljon vaahtoa. Humala maistuu mukavasti, ei ollenkaan pistävästi. Mausta löytyi myös hieman mallasta, mutta kokonaisuutena Hophead ei ei myötäillyt minun katkerovastaista palettiani aivan oikealla tavalla. Hophead toimisi varmaan hyvin esim. maustettujen ruokien kanssa, joita en tosin ensihätään alkanut etsimään.

Elgood’s Brewery Campridge Bitter 3,8%

Oikea alkuperäinen bitter on alunperin Real Alea. Näin ollen on hienoa, että hanasta löytyy tällainen versio. Väriltään tämä bitter on kuparinen ja kirkas. Maku on kohtuullisen moniulotteinen, mutta päällimmäisenä mieleen tulee kahvi. Samalla maku on mukavan hedelmäinen ja pehmeä. Tämä ale, kuten aikaisempi, on lähes kuplaton ja se suorastaan soljuu kitalaesta alas.

Kokonaisuutena näistä kahdesta on todettava, että molemmissa pehmeys ja keveys yllätti positiivisesti, varsinkin bitterin. Jostain syystä olin odottanut jotain tuhdimpaa. Nyt kun näitä on kerran maistanut, niin jos tuo pehmeys on se tunnusomainen Real Alen piirre, niin pitähän Real Alea kokeilla toistekin, kun niitä jostain löytää. Muuten maku oli hyvin tuttu, joten ei näiden takia mitään pyhiinvaellusta tule tehtyä.

Elämyksenä Real Ale ja Gallows Bird tarjoavat oluen ystävälle kuitenkin yhden etapin, jota suosittelen kokeiltavaksi. Noviisin kannattaa baarimikon kanssa sanojaan tosin hieman varoa.