Joulu tulee, ja pöytään on saatava ohraista janojuomaa. Facebookista tuli bongattua, että Tornion Panimo on saanut kuljetettua muutaman makupalan uudesta tuotannostaa Pien-nimiseen olutkauppaan Helsingissä. Tämän johdosta tuli pakottava tarve mennä viimeinkin tutustumaan tämän pienen olutkaupan tarjontaan.
Tornion Panimohan piti taannoin osakeannin, jolla he herättelivät vanhat Lapin Kullan tehtaat eloon Torniossa. Osakeanti oli huippumenestys, ja tämän turvin tehdas lähti tuottamaan oluita koko kansan nautittavaksi. Anti oli kesällä 2016, ja vuoden loppupuolella ensimmäiset tuotteet löysivät tiensä kauppoihin, mutta vain pohjoisessa. Niinpä täällä etelässä on saatu odotella maistiaisia, kunnes tällä viikolla tilanne muuttui.
Pieni olutkauppa keskellä Helsinkiä
Pien on varsin erilainen kauppakonsepti, sillä Helsingin keskustassa olevasta hyvin rajatusta liiketilasta löytyy oluita, joita ei välttämättä muista kaupoista löydä. Oluen harrastajalle paikka on keidas, jossa makunystyröille voi hakea yllätyksiä ja ihmeteltävää. Ei siis ollut ihme, että Pien on ensimmäinen kauppa, joka saa rahdattua pohjoisesta Tornion Panimon herkkuja etelään nautittavaksi.
Kauppa löytyy keskustasta heti Ateneumin takaa, mutta koska se on varsin pieni, niin sen löytää vain jos sitä etsii, tai on muuten tarkkaavainen ikkunashoppailija. Sisällä odottaa ehkä n. 15 neliön tila, jonka seinät ja lattia on valjastettu oivallisesti esittelemään erilaisia oluita. Silmien avulla jotain tiettyä olutta voi olla vaikea löytää, mutta henkilökunta vaikutti erittäin valmiilta auttamaan. Artic Pale Alen ja Lagerin löysin hienosti paraatipaikalta lattialta. Solidaarisena ihmisenä päätin ottaa yhden molempia, sillä pitäähän muillekin antaa mahdollisuus näitä maistaa. Samalla koriin eksyi Maistilan Kotva, rukiinen Milk Stout. Se odottaa vielä kaapissa Joulua.
Artic Pale Ale maistelussa
Kotona huomasin, että ottamani Artic Lager oli löytänyt tiensä mustaan aukkoon. Sitä ei ollut kassissa, eikä kuitilla.Tapahtunut aivopieru oli sen verran fataali, että jos en olisi edessä kahta muuta olutta nähnyt, olisin voinut luulla että koko reissu oli vain kangastus. Eikä haasteet siihen loppuneet. Seuraavassa käänteessä illalla kun oli tarkoitus päästä Arctic Pale Alea maistelemaan, olikin olut löytänyt tiensä vaimon käsiin. Shokissa jäin hetkeksi tuijottamaan alahuuli väpättäen, kun vaimoni hymyssä suin nautti oluttani. Kauniisti pyytämällä pääsin kuitenkin itsekkin tuota maistamaan. Ja pakkohan makua on kehua. Kauppavahvuiseksi olueksi se on hyvin tasapainoinen ja mukavan hedelmäinen. Siinä on myös hieman persoonallisuutta, jota pienemmän panimon tuotteelta voisi toivoakkin. Seuraavalla kerralla kun tuota haen, pitää ehkä ostaa muutama olut kerralla, niin saan varmasti omaan lasiin tarpeeksi ”Tornion Kultaa” janoa sammuttamaan.