Kun itse muutama vuosi takaperin innostuin mönkijöistä, törmäsin aika pian siihen, että en tajunnut niistä mitään. Jos olisin mennyt ostamaan ensimmäisen mönkijän, josta innostuin, olisin tehnyt vikaostokset. Onnekseni hävisin huutokaupan, ja aloin tutkimaan asiaa tarkemmin, jotta tietäisin mitä kannattaa ostaa. Oman kokemuksen pohjalta ajattelin jakaa sen tiedon, mitä sain kerättyä. Ohessa vinkkejä mönkijän valintaan.
Tieliikennemönkijä, traktorimönkijä vai maastomönkijä?
Kun valitsee mönkijää, ensin pitää tietää missä sillä aikoo ajaa. Samalla pitää miettiä mihin sitä aikoo käyttää ja kuka sitä ajaa. Jos mönkijä tulee työkäyttöön on sille eri vaatimukset, kuin jos se tulee hupi- tai matkakäyttöön.
Maastomönkijä
Maastomönkijällä ei saa ajaa missään muualla kuin käytännössä omalla maalla, tai sellaisella yksityisellä maa-alueella, johon on omistajan lupa. Tämä oli itselleni suurin syy, miksi en maastomönkijää halunnut, sillä en omista isoja maa-alueita, joissa sitä voisin laillisesti käyttää. Maastomönkijällä saa tosin tehdä lyhyen siirtymän julkisilla teilläpoikkeustilanteissa seuraavissa tilanteissa:
- jos kuljetustehtävä tai maaston olosuhteet tekevät maastossa liikkumisen kohtuuttoman vaikeaksi.
- tiealueella ajamista on pidettävä tien turvallisen ylittämisen kannalta tarpeellisena (jyrkästä mutkakohdasta voi siirtyä suoremmalle tieosalle tien ylittämistä varten).
- maastomönkijään on lisättävä polttoainetta sen käyttö- maaston välittömässä läheisyydessä olevalla huoltoasemalla.
- maastomönkijä on siirrettävä maastoon tai maastosta yleiselle liikenteelle tarkoitetulla pysäköintipaikalla.
Maastomönkijä tarvitsee liikennevakuutuksen, mutta sitä ei tarvitse katsastaa. Näin ollen sen ylläpitokustannukset ovat hieman alhaisemmat kuin tieliikennemönkijällä. Maastomönkijää saa suljetulla alueella ilmesesti ajaa ilman ikärajaa. Suljetun alueen määritelmä kannattaa kuitenkin tarkistaa, sillä ilmeisesti oma piha ei sitä ilmeisesti täytä.
Edit 31.10.2018: Ajokorttilainsäädäntö muuttui hieman tänä vuonna (2018) Ja artikkelia on muokattu hieman sen pohjalta.
Traktorimönkijä
Traktorimönkijät ovat käytännössä samoja vehkeitä kuin maastomönkijät, mutta ne on muokattu rekisteröitäväksi traktorikäyttöön ja niin, että niillä voi aja teillä. Traktorimönkijää saa ajaa jo 15-vuoden iässä, kunhan suorittaa ajoneuvoluokan mukaisen T-kortin. Käytännössä kortteja on kahden tasoisia, joilla vaativammalla LT-Kortilla (Liikennetraktori) saa ajaa 60km/h. Traktorimönkijät ovatkin yleisin mönkijäluokka. Niitä ei tarvitse katsastaa, mutta liikennevakuutus tulee olla.
Tieliikennemönkijä
Tieliikennemönkijä, eli ”nelipyörä”, on jälleen kerran sama vehje teknisesti kuin muutkin mönkijät, mutta se on on varustelut tieliikennekäyttöön, eikä sen nopeutta ole rajoitettu. Uusiin vehekisiin vaaditaan myös ABS.Jarrut. Sen käyttöön tarvitaan 18-vuoden ikä ja B-ajokortti. Se pitää katsastaa, kuten muutkin tieliikenneajoneuvot. Tästä löytyy myös mopomönkijäversio, myös kevyenä nelipyöränä tunnettu, jonka kuutiotilavuus on max 50, ja sillä voi mennä korkeintaan 45km/h. Itse en tuota tosin luokittele oikeaksi mönkijäksi 🙂
Minkälainen mönkijä sopii minulle?
Nyt kun tiedät mihin käyttöön mönkijää haluat, voitkin siirtyä valitsemaan mönkijää ominaisuuksien pohjalta. Valinnassa kannattaa huomioida vaihteisto, veto, moottorin koko ja merkki. Käytettyä mönkijää ostaessa myös kilometrit/käyttötunnit kannattaa huomioida.
Vaihteisto ja veto
Vaihteistoissa on sen verran eroja, että pienemmissä ja halvemmissa malleissa ei välttämättä pysty määrittelemään automaattivaihteiston asetusta ylä- (high) ja ala- (low) asentoon. Ala-asento on välttämätön jos mönkijä tulee työ- tai sekakäyttöön. Sillä varmistetaan että kone jaksaa vetää raskastakin kuormaa. High mahdollistaa koneen täyden käytön esim. matka-ajossa.
Mönkijöitä löytyy takavetoisina ja nelivetoisina. Nelivedossa on usein automaattiveto, jolla neliveto on päällä vain kun tarvitsee. Sen voi ainakin omassa mönkijässäni myös ottaa pois päältä, jolloin laite on etuvetoinen. Pelkkä takaveto ei käy oikein työkäyttöön, mutta tieliikennekäyttöön se kelpaa hyvin.
Moottorin kokoluokka ja merkki
Mönkijän moottoreissa raja tehokkaan mönkijän ja hupimönkijän välillä menee noin 400 kuution kohdalla. Tuon rajan alittavat mönkijät ovat usein nelipyöriä, joissa ei ole tarpeeksi tehoa työkäyttöön, mutta ne liikkuvat silti metsässä ja maantiellä ihan vikkelästi. Itselläni on 500 kuutioinen tieliikennerekisteröity mönkijä, ja se vetää hienosti kärryllisen tukkeja jyrkässäkin mäessä. Sillä on myös hyvä ajaa maantiellä, sillä se kulkee helposti 80 km/h.
Arvostetuimpia mönkijämerkkejä ovat Polaris, Can-Am ja isojen tehtaiden merkit, kuten Honda, Yamaha ja Kawasaki. Tämän jälkeen on paljon erilaisia merkkejä, joista en osaa laadusta sanoa, mutta sen verran mitä olen keskustelupalstoja seurannut, niin halpoja kiinalaisia hieman karsastetaan.
Lisävarusteet
Mönkijöihin saa kiinni vaikka mitä, varsinkin tunnetuimmilla merkeillä on paljon omaa tarjontaa. Perusostoksia lienevät kuitenkin lumiketjut, vinssi ja perävaunut, joita saa helposti useista paikoista, myös käytettynä. Puskulevyt löytyy lumen siirtämiseen talvella ja lisäksi voi pyörät korvata vaikka teloilla.
Hyviä linkkejä:
- Mihin tarvitset mönkijää?
- Mönkijä – Millä kortilla ja kuinka kovaa
- Mönkijäopas (tosin vuodelta 2012)
- Keskustelupalsta Sammys ATV