Olutmaailmasta löytyy sellainen erikoinen olutlajike kuin ”Barley Wine”, tai suomalaisittain ”ohraviini”. Ohraviiniä kypsytellään yleensä pitkään ja tynnyreissä, ja se saavuttaakin korkean alkoholipitoisuuden maltaisen vierteen ansiosta. Koska sen nimi viittaa viiniin, ajattelin kokeilla miten se pärjää makutestissä valkoisen ja punaisen rinnalla. Huomioitakoon, että ymmärrän toki joka lajista löytyvän makujen moninaisuuden. Silti rohkenin ne näin härskin satunnaisesti toisiaan vastaan laittaa.
Mitä maisteltiin?
Makutestiin ostin laivalta satunnaiset pikkupullot viiniä Barley Winen seuraksi. Valkoviini oli Pinot Grigio Riesling marjoista teetetty laivan (Silja Select) oma pullotus, ja punaviini vastaavasti Grenache ja Syrah marjoista mehustettu versio. Barley Wineksi löytyi 6kk whisky-tynnyrissä mehustunut Page 24:n tuotos.
Miltä ne maistuivat?
Maistelu oli lopulta oletusten mukaisen epätasainen, sillä aika äkkiä kävi selväksi, että jokainen juoma sopii eri kuvioihin. Punaviini oli makea ja paksu, ja siksi myös kielenmyötäinen. Kokonaisuutena se ei kumminkaan ollut kovin edustava otos suurinta osaa viinejä, joita on tullut maistettua. Valittu juoma sopii ehkä parhaiten kirjan seuraksi syksyisellä mökillä.
Valkoviini taas oli raikas ja kevyen sitruksinen. Siinä tuntui hieman kevättä ja kesää. Kalaruuan tai muun kevyen ruuan kanssa tuo voisi olla varsin mukava seuralainen.
Ohraviini taas oli jotain ihan muuta. Ensimmäisen hörpyn meni alas hieman liian kylmänä, joka nosti pintaan whiskytynnyrien makua ja hieman hillitsi maltaisuutta. Maistelin sitä myös suoraan viinien jälkeen, joka korosti sen erilaisuutta liikaa. Niinpä annoin ohraviinin olla hetken, ja maistoin sitten uudestaan. Tässä vaiheessa maltaat ja kevyt paahteisuus nousivat paremmin pintaan. Maku toi hieman mieleen Lammilaisen sahdin tai dunkelin. Samalla Whisky-tynnyrin maku jäi taka-alalle. Paksuutensa vuoksi Ohraviini saattaisi olla parhaimmillaan portviinin korvaajana tai suklaakakun seurassa. Tai sitten sohvalla whiskyn korvaajana.
Oliko viineissä mitään yhteistä?
Kokonaisuutena tämä kokeilu toi selvästi esiin sen, oluet ja viinit hivelevät eri makunystyröitä, vaikka prosentit olisivat samoja. Kaikille maistetuille ”viineille” oli kuitenkin tunnusomaista rungosta löytyvä makeus, ja sen kautta toki voidaan sanoa, että ohraviinillä on jotain yhtäläisyyttä rypäleserkkuihinsa. Mutta aivan äkkiä en kumpaakaan tutumpaa viinilajia ohraisemmalla ruokapöydässä korvaisi. Suuhun se tiensä silti löytää.
Miesten juttuja -blogi 